6.5.1992 Valkeakosken Rambon suuri päivä!

Alkuperäisteksti: Mika Suonsyrjä, osin muokannut Vesa Suonsyrjä.

Timo Peltomaan jääkiekkoura oli pitkä ja miestä arvostetaan laajasti lajipiireissä, silti vain yksi hänen saavutuksistaan on ainutlaatuinen. Viime vuosikymmenten leijonalaumoissa moni on voittanut arvokisamitaleita häntä enemmän ja moni pelaaja patsastelee kansakunnan kaapin päällä Peltomaan edessä.

Mutta sitä yhtä temppua kukaan muu suomalaiskiekkoilija ei ole toistanut. Ei ennen Peltomaata, eikä hänen jälkeensä. Hän iski nimittäin hattutempun Kanadaa vastaan. Eikä missä tahansa paikassa, vaan MM-puolivälierässä matkalla kohti Suomen MM-historian ensimmäistä mitalia. Prahan MM-turnauksessa keväällä 1992

Ron Hextall on voimaton Tinken edessä.

Suomi oli pelannut mainion alkulohkon voittaen kaikki viisi otteluaan. Edessä oli ensimmäistä kertaa pudotuspelijärjestelmällä pelattava loppuhuipennus ja puolivälierässä vastassa oli kivikova Kanada. Silloin päävalmentaja Pentti Matikainen päästi Timo Peltomaan irti.
-Kisapassini leimattiin jo edellisotteluun, mutta siinä jäin katsomon puolelle. Ennen peliä jännitti aikalailla, mutta onneksi pääsin hyvien jätkien kanssa pelaamaan. Painoin aivan hurmiossa alusta asti. Moni varmaan kotisohvalla mietti, että mitähän se ”Pena” ajattelee, kun näki minut Mikko Mäkelän ja Christian Ruutun ketjussa, Peltomaa kertaa.

Seuraavat tapahtumat jäivät kisakatsomoiden kollektiivisille verkkokalvoille ikiajoiksi. Alkuun Peltomaa pamautti kaksi rebound-osumaa ja suora hattutemppu syntyi puolittaisesta läpiajosta ohi hölmistyneen NHL-tähti Ron Hextallin. Ilveksen 23-vuotias pellavapää heitti kolmannen osumansa jälkeen kuperkeikan ja hyppi villisti tasajalkaa luistimillaan. PTV:n selostaja Anssi Kukkonen huusi hurmiossa ja koko Suomi juhli.
-Nuo olivat tyypillisiä maaleja minulle koko uraan peilaten. Fiilis oli aivan jumalattoman hyvä pelin jälkeen, mutten siinä hetkessä edes tajunnut, mitä tuli tehtyä. Kaikki haastattelut ja muu oli ihan uutta minulle, kun olin yhtäkkiä huomion keskipisteenä. Itse oli vaan tyytyväinen, kun päästiin jatkoon ja pelaamaan mitaleista. Vielä se temppu on kuitenkin muilta toistamatta, Peltomaa virnuilee.

Tinke hänelle niin rakkaassa Ilves-paidassa. Kuva:Timo Koistinen

Suomi eteni finaaliin, jossa Ruotsi oli vahvempi ”Tinken” tehoista huolimatta. Peltomaa oli kuitenkin lyönyt merkkipaalunsa leijonien historiaan olemalla tärkeä pala maajoukkueemme ensimmäistä MM-mitalia uransa komeimmilla arvokisatehoilla 4+1.

Rakastamassaan Ilveksessä Peltomaa kiekkoili 13 kautta, mutta pitkälle uralle mahtui myös pelejä Saksassa, Ruotsissa, HPK:ssa ja Lukossa. Missä tahansa pelipaidassa Peltomaa esiintyikin, hänen räväkkä tyylinsä nosti miehen kannattajien suosikiksi.
-Neljä kertaa olen vaihtanut seuraa omasta halusta. Lähtö Ilveksestä ei kuulunut näihin. Jälkikäteen ajateltuna en kuitenkaan vaihtaisi päivääkään pois esimerkiksi ulkomaan reissuistani, Ruotsista itselleen vaimonkin löytänyt ikitaistelija pohtii.

Uransa jälkeen Peltomaa on pysynyt tiiviisti jääkiekon parissa. Oman valokuvausalan yrityksen lisäksi miestä työllistivät alkuun Urho TV:n kommentaattoritöiden ja Ilveksen Pr-töiden lisäksi valmennustyöt.
Peltomaa oli hetken aikaa mukana Ilveksen C-junioreiden kakkosvalmentajana.
-Sain pehmeän laskun uran jälkeen. Kiekko on kuitenkin niin iso osa elämää, ettei sitä niin vaan jätetä.

Tuttu virne on säilynyt. Kuva : Timo Koistinen



PTV:n koosteesta voi ihailla kaksi Tinken maalia Hextallin selän taakse Anssi Kukkosen selostuksen kanssa.