Minä - Lätkätoimittaja osa 4

Aiemmin ilmestyneet osat tästä kokonaisuudesta.
Osa 1, Osa 2, Osa 3

Edellisessä osassa pääsimme kauden 2012-2013 kynnykselle asti ja tässä kirjoituksessa käyn lävitse juuri päättyneen kauden, joka oli henkisesti todella raskas varmasti meille jokaiselle Ilveksen kannattajalle.

Kausi lähti liikkelle Lempäälän kylmässä ja pimeässä jäähallissa, jonne suuntasimme videokuvaaja Sami Raiskion kanssa toukokuun 29 päivä vuonna 2012. Hallissa oli kova työ saada valo riittämään ja jo sähkön saamisessa riitti haastetta. Tottumattomuus haastattelijan rooliin näkyy monin paikoin ja muistan hyvin kuinka vaikeaa hallissa oli nähdä oman muistilapun tekstit.

Kontrasti hallin ulkopuolelle oli melkoinen, sillä ulkona oli aurinkoista ja Ville Koistinen polki kuntopyörää shortseissa, kun kuuntelin taustalla veljeni Mika Suonsyrjän haastatellessa silloin testissä olleita Brett Parnhamia ja Dale Mitchelliä, jotka lopulta jäivät ilman sopimusta.

Kesä kului jälleen nopeasti ja kun Ilveksen offseason jäi hankintojen osalta todella hiljaiseksi (Miro Hovinen ja Lassi Kokkala) olin jo kovasti odotellut, että pääsisin haastattelemaan jonkun uuden pelaajan, kun Seppo Hiitelä soitti että jääleirillä mukana ollut Aivaras Bendzius on tehnyt Ilveksen kanssa 1+2 mallisen sopimuksen.

Bendzius ei puhu edes auttavasti englantia, joten pyysin aiemmin haastatelleeni Daniel Bogdziulin tulkiksi.
Haastattelun anti jäi lopulta kielimuurin vuoksi kovin laihaksi.
Aivaras Bendziuksen haastattelu@Ilves.com

Ilves vieraili perinteisessä kaudenavausturnauksessa, Pitsiturnauksessa Raumalla ja tapasin sen jälkeen Seppo Hiitelän ja Vesa Viitakosken Ilveksen harjoitusten yhteydessä. Seppo vastaili joukkueen rakentumista koskeviin kysymyksiin ja Vesku kertoi pitsiturnauksen annista.
Seppo Hiitelän&Vesa Viitakosken haastattelut@Ilves.com

Perinteinen epäonnistuminen olikin sitten vuorossa seuraavan haastattelun yhteydessä. Sain Samin kiinni kesken kovan kiireen ja ajoimme hurjaa kyytiä jäähallille, jossa haastattelimme Tommi Välimaan ja lähdimme tyytyväisenä pois. Kunnes.... Sami soitti muutamaa tuntia myöhemmin, että olin unohtanut laittaa mikrofonin nauhoittamaan ja koko haastattelu oli pilalla. Samin stereomikrofoni toimii kaksivaiheisesti eli ensimmäisellä rec-painalluksella se alkaa näyttämään äänentasoa ja vasta toisella lähtee nauhoittamaan.

Sen verran minussa löytyy miestä, että kannan vastuun omista virheistäni ja näin soitin hieman nolona Vällylle ja kysyin onnistuisiko haastattelun uusiminen seuravana päivänä. Vaikeuksien jälkeen saatiin aikaan oheinen haastattelu, jossa Välly näkee jo ennalta Matias Soinnun hyvän vireen.

Syyskuun alussa olin puhelinyhteydessä A-nuorten joukkueenjohtajana toimineen Markku "Buffalo" Valmialan kanssa ja muutaman sopivan sattuman kautta se johti siihen, että Ilveksen A-nuorten jokaisesta ottelusta kirjoitettiin raportit, joihin sain myöhemmin upeaa apua Marko Herckmanilta. Kauden mittaan kävin katsomassa toistakymmentä A-nuorten ottelua paikanpäällä ja kaikkia seurasin internetin avustuksella ja monet raporteista tein sen pohjalta mitä kuulin haastatellelleiltani pelaajilta ja kauden mittaan todella tutuksi tulleelta kolmikolta Sami Karppinen,Jarkko Glad ja Janne Lakanen.

A-nuorten kauden alla haastattelin nuoren rämäpään Mikke Levon ja puheliaan Porilaisen Sami Karppisen.
Levon tapasin Tullintorilla. Levo kertoi usein käyvänsä kuumana peleissä ja kauden avauksessa pieni mylly olikin heti valmiina. Karppisen tapasin A-nuorten valmennuksen kopissa, josta muodostui eräänlainen pelinalus paikka kauden mittaan.
Mikke Levon haastattelu@Ilves.com
Sami Karppisen haastattelu@Ilves.com

Tässä syyskuun 2012 Ilves-Bulletinissa haastattelin jälleen Ville Kolppasen otsikolla
"Ville Kolppanen valmiina vastuuseen". Vaikka haastatteluhetkellä kausi ei ollut edes alkanut minulla oli vahva usko siihen, että Kolppanen tulee lyömään läpi tällä kaudella ja niin Kolppanen todella teki.

Liiga oltiin saatu jo hyvään vauhtiin, kun jo jonkin aikaa kaavailemani tilaisuus osui kohdalleen. Markus Korhonen soitti sopivan jääajan osuessa kohdalle ja pääsin toistamaan 17 kuukautta edellisen kerran jälkeen rangaistuslaukauskilpailua liigavahtia vastaan.

Tällä kerralla aikaa suunnitteluun oli enemmän ja haastoinkin mailavirtuoosi Michael Keräsen viiden rangaistuslaukauksen kilpailuun, jossa maalille luisteli Ville Kolppanen. Itse videolla kutsun Kolppasta kertaalleen Wiikmaniksi, sillä alustavissa puheissa Markus Korhonen sanoi Wiikmanin tulevan maalille.

Itse kilpailussa sain aikaiseksi kaksi hyvää laukausta riman alle ja voitin Michael Keräsen puhtaasti 2-0.
Videolta jokainen voi katsoa itse miltä hidas ja kankea näyttää.

Syyskuun lopulla toteutin yhden pikkupojan unelman. Yhdeksänvuotiaan Arttu Mäkisen kummisetä otti minuun yhteyttä ja kysyi mahdollisuutta saada Artulle jonkun pelaajan nimikirjoituksen. Kysyin Artun suosikkipelaajaa ja kun kuulin valinnan osuneen Masi Marjamäkeen soitin Masille, joka oli heti valmis tapaamaan Artun.

Masi tarkistaa toimittajan muistiinpanot.

Tapasimme Hervannassa kauppakeskus Duossa, jossa Masi antoi ikionnelliselle pikkumiehelle täysin yllätyksenä tuomansa mailan. Uskoisin, että siitä haastattelutilanteesta poistui vain iloisia ihmisiä.
Arttu tapasi idolinsa@Ilves.com

Lokakuun alussa haastattelin nopealla aikataululla ensin kuukauden A-junioriksi valitun Valtteri Järviluoman, jonka tapasin Ilveksen ottelun erätauolla tyhjentyneessä katsomossa. Vain kahta päivää myöhemmin sain kiinni koko harjoitusottelukauden itseään kuntouttaneen Jesse Niinimäen, joka oli palaamassa pelikentälle.

Valtteri Järviluoman haastattelu@Ilves.com
Jesse Niinimäen haastattelu@Ilves.com

Lokakuun 2012 Ilves Bulletiniin haastattelin Jyrki Jokipakan, joka oli kauden alussa pelannut hyvää peliä ykkösparissa yhdessä Ville Koistisen kanssa. Haastattelu tehtiin uudessa vakiopaikassani eli Hakametsän tyhjässä katsomossa Ilveksen harjoitusten jälkeen.

Lokakuun lopulla sai alkunsa paljon kiitosta kerännyt videosarjamme "Yksi Ilves-Monta tehtävää", kun yhdessä Sami Raiskion kanssa matkasimme joukkueen kanssa samaa matkaa Lahteen, jossa seurasimme joukkueen valmistautumista otteluun. Käytännössä koko päivän niellyt reissu oli samalla kertaa raskas ja antoisa.

Ennen ottelua seurasimme joukkueen valmistautumista antaen joukkueelle täyden työrauhan. Matkaan lähtiessä jututin hyväntuulisen linja-autonkuljettajan Markku "Buffalo" Valmialan ja Lahden hallilla todellisen työnsankarin Janne "JP" Janssonin. Kummankin lempinimen historian selvitin, mutta kumpikin jää arkistojen syvyyksiin.

Ennen ottelun starttia bongasin Ilveksen uuden try-out vahvistuksen Danny Driesin, jonka myös haastattelimme Isku-Areenan katsomossa. Itse peliä meidän piti seurata lehdistökatsomosta, mutta Lahden päässä toimittajien ystävillä on ilmeisesti etuoikeus lehdistökatsomoon. Koko akkreditointi oli mennyt ohitse kuittausviestistä huolimatta ja lopulta seurasimme pelin Ilveksen fanikatsomosta, jossa haastattelin vielä Marko Herckmanin. Lopulta Pelicans lähetti virallisen anteeksipyynnön, joten se asia on unohdettu.

Videon lopulla seisomme Hakametsän pihassa kellon lähestyessä puoltayötä odottamassa kaatosateessa joukkueen bussin saapumista. Siihen hetkeen tiivistyy koko kauden kuva.

Vielä kuun lopulla haastattelin Ilveksen maalivahtivalmentaja Markus Korhosen puhelimitse, kun olin saanut tiedon että Anders Lindbäck oli liittynyt joukkueeseen ensimmäisenä lock-out pelaajana.
Puhelias Korhonen on loistava haastateltava ja hänen luonnehdintansa Lindbäckistä osuivat aika lailla nappiin.
Markus Korhosen haastattelu@Ilves.com

Marraskuu on viiksien juhlaa. Koko kuukauden kestänyt kasvatus huipentui yhteiskuvaan.

Marraskuussa sattui ja tapahtui. Todellinen pommi tipahti kun 7.11.2012 sain puhelun, jossa minut ja Sami pyydettiin hallille tekemään videohaastattelua uudesta lock-out vahvistuksesta. Ilveksen kuuluttajana toimiva Kaitsu Heinonen oli hakenut uuden vahvistuksen lentokentältä ja olimme ensimmäisinä ihmisinä Tampereella vastassa kun tuore Stanley Cup-voittaja Max Talbot käveli Hakametsän alakäytävälle.

Max kävi nopeasti kättelemässä valmennuksen ja sitten oli meidän vuoromme. Ikinä en ole jännittänyt haastattelussa niin paljon kuin silloin, vaikka Max oli erittäin helppo ja hymyileväinen haastateltava. Talbotin saapuminen Tampereelle oli pysynyt hyvin salassa ja Samin loistavalla työllä saimme Ilves.comiin kaksi tuntia miehen saapumisesta tuoreen videon.

Ilves-Sanomat Marraskuu 2012

Marraskuun Ilves-Sanomiin kirjoitin kaksi juttua. Toisessa haastattelin Allan Measureksen ja toisessa teatterimiehet Jussi Selon ja Sami Hintasen.

Allan Measureksen haastattelu on eräänlainen ikuisuusprojekti, jota varten olin käyttänyt kaikki luovuuden mittarit ja lähettänyt kymmeniä sähköpostiviestejä ympäri maailman. Lopulta amerikkalaiselta deittisivustolta löytyi nainen, joka keroi tämän isän pelanneen Raumalla ja Tampereella jääkiekkoa. Moninaisten vaiheiden jälkeen sain "Allun" itsensä ääneen ja tunnerikas tarina näki päivävalon. Allanin haastattelu on itselleni ehkä rakkain kaikista tekemistäni haastatteluista, sillä sen aikaansaaminen vaati niin hikeä,verta kuin kyyneleitäkin.

Toisessa haastattelussani istuimme Hakametsän lehtereillä ja niin musiikki- kuin teatterupuolellakin kunnostautuneet Selo ja Hintsanen juttelivat rennossa ilmapiirissä pidemmät pätkät. Hintsasen kanssa keskustelu kävi pitkälti jääkiekosta ja Selon kanssa puhuin enemmän jalkapallosta.

Marraskuun puolivälin jälkeen julkaistiin myös toinen osa sarjasta "Yksi Ilves-Monta Tehtävää". Nopealla tahdilla tehty kierros oli toinen, jonka olen tehnyt pukukopissa. Ensimmäinen tehtiin ilman kameraa huoltajien johdolla vain minuutteja ennen nauhoitusta. Muutama erikoinen sanojen sekoaminen peittyy hyvin huumorilla ja palautteesta päätellen juttu kannatti tehdä.

Marraskuun 15 päivä haastattelin Ilveksen A-nuorissa huikeaa nousua kauden mittaan tehneen Aleksi "Pumba" Mäkelän, josta kehkeytyi Ilves.comin toimituksen suosikki kauden mittaan. Erittäin sanavalmis nuorukainen istui kanssani Tullintorilla lähes tunnin ja sen pohjalta syntyi alla oleva haastattelu.
Aleksi Mäkelän haastattelu@Ilves.com

Marraskuun 20 päivä haastattelin todellista maailmantähteä, kun Ilveksen harjoitusten jälkeen kipusin yhdessä Anders Lindbäckin kanssa D1 katsomoon. Mukava jutustelu rennon ja hyväntuulisen maalivahdin kanssa sujui niin hyvin, että vedin todellisen yllätyskortin ja kysyin haastattelun lopulla muutaman kysymyksen Ruotsin kielellä. Lindbäck oli tästä hyvin otettu. Pienenä yksityiskohtana minulle jäi mieleen se, kun pyysin tulostamiini pelitilannekuviin nimikirjoitukset, että ensimmäiseen tuli vanhasta tottumuksesta NHL-pelinumero #39 ja toiseen Ilveksessä käytetty #35.

Anders Lindbäckin haastattelu@Ilves.com

Marraskuun lopulla kävin tuuraamassa Jari Runsasta ja tein ennakkohaastattelut, joissa haastattelin Ilvekseen siitynyttä Janne Laakkosta ja KalPan ex-Ilvestä Tommi Miettistä.

Laakkonen esitti kauden hauskimman kysymyksen kysyessään etteikö ennakkovideota voisi kuvata vasta pelin jälkeen. Muuten ennakkovideon teosta ei paljon sanottavaa jäänyt. No sanotaan kuitenkin sen verran, että Jari Runsas ja sami Raiskio tekivät niiden kanssa erinomaista työtä koko raskaan kauden ajan.

"Yksi Ilves-Monta Tehtävää" sarja sai jatkoa, kun joukukuun toinen päivä julkaistiin marraskuussa kuvattu kiirastuli, joka myös punttisalina tunnetaan. Videolla juoksen A-nuorten mukana Ilveksen omalle salille ja muu Ilves.comin videoryhmä (Sami Raiskio,Jarmo Syvänen ja Mikko Helin) seuraa harjoitusta.

On sitten omaa kehua tai ei, niin pystyn suosittelemaan videota kaikille Kummeli-huumorin ystäville. Minun ja Mikko Helinin jutut osuivat yksiin kuin vahingossa ja kun olin niin kovilla saliharjoitteluun tottumattomana en itsekään muistanut jännittää. Yksittäisenä herkkupalana mieleeni jäi kohta, jossa A-nuorten kapteeni Eero Savilahti vääntää minua jalkaterästä. Kannattaa katsoa reaktiot.

Hymyilevä toimittaja. Kuva : Jarmo Syvänen.

Vuoden vaihtuessa haastattelin loistavaan vireeseen A-nuorissa päässeen Jesper Kokkosen.
Kokkosesta jäi myös positiivinen kuva, vaikka hänelle on tietynlaisen ongelmapelaajan leimaa tarjottukin.
Jesper Kokkosen haastattelu@Ilves.com

Kuun lopulla sain puhelun Sami Karppiselta. Pitkään odotettu hetki oli käsillä ja pääsin Ilveksen A-nuorten joukkueharjoituksiin mukaan. Hallille lähtiessä odotin optimistisesti, että pystyisin jotenkin pyristelemään vauhdissa mukana.

Seisoskelin farkuissani alakäytävällä mukanani olleiden Sami Raiskion,Jarmo Syväsen,Marko Herckmanin ja Mikko Helinin kanssa, kun yht´äkkiä joku A-nuorten pelaajista karjaisi rappusista "Suonsyrjä ylös-Vauhtia!".

Niin siinä sitten kävi, että pelkkä jääharjoitus ei riittänyt vaan pääsin mukaan myös lihaskuntopiiriin. Videolal näkyy hienosti kuinka lähes kaksimetrinen Elias Suoknuuti lähtee takavyöheitostani vahingossa kovalle betonille. Lentävän 20-metrin maailmanennätys nähtiin samalla kun Sami Karppinen ampaisi toiseen suuntaan pyyhkien vettä silmistään. Valitettavasti tämä ei tallentunut videolle.

Karppinen laittoi minulle avustajaksi Aleksi Mäkelän, jonka kanssa puin varusteet ja jota seurasin jäällä kuin hai laivaa. Totuus tuli eteen hyvin nopeasti, sillä A-nuoret suorastaan lentävät jäällä ja toimittaja sai nuhan pelkästä ohiluistelevien ilmavirrasta.

Mutta kun kiertoharjoitteet alkoivat pääsin vähän mukaan, tosin sekottaen muiden harjoitukset. Kun alettiin kamppailupelaamisharjoitukset, jossa pelitilana oli vain siniviivalta maalille rajoittunut alue ei luistelu ollut enään niin ratkasievassa osassa. Pelasin yhdessä Mäkelän ja Joel helteen kanssa ylimääräisenä pelaajana harjoitteessa ja käytin sitä surutta hyväksi. Onnistuin ajamaan Niklas Kummun kaksi kertaa puun takaa ennen kuin sain maksaa omaa lääkettäni.

Harjoitusten lopulla olin niin poikki, että en meinannut päästä kaukalon laidan ylitse. Muutama herkkupala oli kuitenkin jäljellä. Ensin sovimme, että kuljetan kiekon kulmaukseen, johon Niklas Kumpu liukuu ja taklaa minut laitaan. Vaikka tiesin taklauksen olevan tulossa jäin kuin märkä rätti jäänpintaan.

Lopuksi Sami Karppinen luistelutti hiukan viivojenväliä ja laittoi laukomaan kerta toisensa jälkeen poikittaissyötöstä. Ei tarvittu edes teatterikoulutusta, kun jäin lopulta keskipisteeseen kaikkeni antaneena.

Toimittajan lätty ei aina löytänyt kohdettansa. Kuva : Jarmo Syvänen.

Ilves-Sanomien Helmikuun 2013 numeroon haastattelin todellisen jalkapallolegendan Ari "Zico" Hjelmin.
Itsellenikin pienoisena yllätyksenä tuli Zicon vahva kiekkotausta. Haastattelin hänet Amurin puutalokorttelin kahvilassa, jonne mennessä aikatauluksi annettiin 22 minuuttia.

Lopulta pääsimme niin kovaan vauhtiin, että Zico huikkaili tutulle asiakkaalleen että vielä hetki kestää, kun on päästy hyvään vauhtiin. Erittäin antoisa keskustelu piinkovan ammattilaisen kanssa oli suuri hetki, sillä Zico on jalkapallon puolella itselleni ollut aina ikoni.

Raastava kausi päättyi lopulta liigakarsintaotteluihin, joissa vastaan asettui Mikkelin Jukurit.
Ennen karsintasarjaa sain intuition, että Ville Kolppanen nousee näissä peleissä esiin ja hieman yllättäenkin valitsin hänet videohaastatteluun, sillä Jaroslav Hübl oli pelannut runkosarjan lopulla enemmän ja esiintynyt hyvin.

Haastattelu sujui hienosti Sami Raiskion uusien kohdevalojen helliessä Hakametsän hallin käytävällä istunutta kaksikkoa.

Toisen karsintapelin jälkeen jututin tuoreeltaan maalivahtivalmentaja Markus Korhosta.
Markus Korhosen haastattelu@Ilves.com

Ennen kolmatta karsintaottelua haastattelin Ilveksen päävalmentaja Tuomas Tuokkolan ja tässä videossa Sami Raiskiolla oli apunaan ensimmäistä kertaa Aarno Vuorinen. Kuten syytä onkin on kauden viimeinen videohaastattelu myös kaiken rennoin ja luontevin.

Ehkä rentous löytyi sitä kautta, että oma aikansa meni haastattelun unohtaneen päävalmentajan löytymiseen.

Kolmannen karsintaottelun yhteydessä haastattelin vielä A-nuorten kauden parhaaksi pelaajaksi valitun Eero Savilahden, jota juoksin tapaamaan tyhjentyneeseen A-nuorten pukukoppiin kolmannen karsintaottelun ensimmäisellä erätauolla.
Ainakaan toistaiseksi ei Savilahden nimeä löydy minkään joukkueen pelaajalistalta, joten toivon hänen saavan mahdollisuutensa Ilves-paidassa.
Eero Savilahden haastattelu@Ilves.com

Kiitos kaikille lukijoille, jotka ovat jaksaneet kahlata kaikki osat lävitse. Toivon näiden avanneen meidän Ilves.comilaisten arkea. Erityiskiitos menee Ilves.comin porukalle (Tarkki,Matti,Mikko R,Mikko H,Ilkka,Toni,Juha,Kirsi,Marko,Jura,Sami,Timo ja Jarmo), Ilveksen A-nuorten pelaajille,valmennukselle ja taustahenkilöille sekä tietenkin Ilveksen liigajoukkueen pelaajille,valmentajille ja taustahenkilöille.

Uusi kausi käynnistyy yllättävänkin pian, ainakin näin toimitustyön puolesta.

Kiittäen.
Vesa Suonsyrjä

Lätkäjätkä Anssi Salonen pitää kuria kaukalossa!

Teksti : Vesa Suonsyrjä, Kuvat : Sami Raiskio

Todellinen jääkiekon suurkuluttaja Anssi Salonen on lätkässä kiekkoon. Kun pelaajaura ei auennut tuli hänestä kiekkotuomari ja nyt 26-vuotiaana hän tuomitsee jo neljättä kauttaan SM-liigassa.

Innokkaasta kiekkomiehestä Anssi Salosesta ei tullut ammattikiekkoilijaa, mutta lajin huipulle

hän pääsi siitäkin huolimatta:

• Pienestä pitäen olen seurannut paljon kiekkoa ja se on ollut minulle aina ykköslaji. Itse aloitin pelaamisen vasta vanhemmalla iällä, enkä ole kilpatasolla pelannut koskaan. Muutaman kerran viikkoon käyn nykyisin höntsäilemässä ja sitä jatkan varmastikin eläkeikään asti. Olisihan se ollut kaikkein isoin juttu, jos olisin päässyt pelaamaan liigaa, mutta hyvä näinkin, parhaimmillaan 135 ottelua kauden aikana tuominnut Salonen kertoo.

Mikä sitten veti nuorukaisen tuomariksi :

• Kun olin 15-vuotias niin ex-valmentajani Nokialta (Jarno Parviainen) ilmeisesti huomasi etteivät pelikyvyt riitä, ja usutti koittamaan tuomarinhommia kun olen aina ollut äänessä ja luonteeltani olen sellainen kovapäinen, muistelee uransa alkutaipaletta Anssi Salonen.
• Nykyinen Mestiksen kurinpitäjä Jouko Palmula nosti minut 18-vuotiaana linjatuomarista päätuomariksi ja sillä tiellä olen yhä.

Tie raitapaitaan sisältää kouluttautumista, mutta ennen kaikkea kokemus haetaan tuomitsemalla:

• Käymme eri leirejä lävitse ja vuosittain kuntoa testataan. Kokeneemmat erotuomarit ja otteluvalvojat seuraavat otteluitamme ja askel kerrallaan sitten noustaan kohti liigaa.
• Kokeneilla liigapelaajilla on tietenkin kaikki perusvalmiudet kuten luistelu ja pelinluku hyvin hallussa, mutta sääntöjen opiskelu vie tietenkin aikansa.
• Tuomarin täytyy olla urheilullinen,osata luistella ja käyttää pelisilmää. Tärkeintä on kuitenkin osata oikealla tavalla äijämäinen, sellainen lätkäjätkä, paaluttaa Salonen hyvän tuomarin ominaisuuksia.

Tuomaristo valmistautuu huollisesti otteluihin ja työ alkaa jo peliä edeltävänä päivänä :

• Otteluun valmistautuminen alkaa jo otteluparin edellisten otteluiden analysoimisesta. Soitamme ne ottelut tuominneille tuomareille ja käymme läpi pelissä olleita tapahtumia. Illalla tietenkin hyvissä ajoissa nukkumaan. Aamulla pieni kävelylenkki ja hyvä ruokailu, joiden jälkeen varusteet kassiin ja autolla pelipaikalle, jossa tietenkin kunnon lämmittelyt ennen ottelua, kertaa Salonen ottelurutiiniaan.

Anssi Salosen katse seuraa tarkasti jään tapahtumia. Tyhjässäkin hallissa.

Väitteiden mukaan tuomaristot tekisivät jo ennen peliä olettamuksia, kuten että joukkue A rikkoo oletettavasti enemmän tai että joukkue B käyttää mailaa rajusti. Salonen tyrmää kuitenkin väitteet.

• Jokainen ottelu lähtee puhtaalta pöydältä. Joukkueet pelaavat osin eri lailla eri joukkueita vastaan, joten koko ajatus on ristiriitainen. Se on kuitenkin totta, että katsomme mahdollisia jännitteitä, joita voi olla syntynyt edellisissä kohtaamisissa ja muutenkin meidän pitää olla ajan tasalla siitä missä joukkueet menevät.

Erätauoilla tuomaristolla on omat rutiininsa:

• Käymme läpi pelissä olleita tilanteita ja ennakoimme tulevien erien mahdollisia tapahtumia. Jos on mahdollisuus niin tietenkin tankataan. Nykyisin käytännössä kaikilla paikkakunnilla saamme kunnon eväät, kiittää Salonen ottelujärjestäjiä.

Minkälaista pelaajien ja valmentajien suhtautuminen on teihin oikeudenjakajiin?

• Osa lajin viehätystä on sellaiset vastakkaiset kemiat, jotka tuolla törmäävät. Erittäin suuri osa on sellaisia, joiden kanssa tulee hyvin toimeen. Kaikkien kanssa pitää pystyä toimimaan ja osan kanssa se tietenkin on helpompaa. Kaikki erimielisyydet jäävät kuitenkin kaukaloon ja jäähallille, painottaa Salonen.

• Pelien aikana saattaa tulla kovaakin palautetta, mutta kyllä pelaajat itsekin tietävät kun ovat väärässä ja joskus niitä huuteluita käydään pelin jälkeen pahoittelemassakin. Tietenkin sitä välillä itsekin tulee oltua liiankin kovapäinen, mutta se pitää vaan käsitellä ja jatkaa eteenpäin.

Kun kansa lähtee kotiin jäähallista on tuomaristolla vielä edessä kohtaaminen otteluvalvojan kanssa:

• Yleensä otteluvalvoja käy ensin lehdistötilaisuudessa, josta hän tulee tuomariston kopille antamaan palautteen. Peli käydään läpi erä erältä ja siinä käsitellään tuomariston sijoittumista, tuomariston olemusta ottelun aikana sekä tietenkin maali- ja jäähytilanteet ja tämä siis toistuu jokaisen ottelun jälkeen.
• Joskus siistissä ja tapahtumaköyhässä ottelussa tämä on nopeasti ohi, mutta toisinaan siellä istutaan pitkäänkin jos on tullut kiistanalaisia tilanteita ja ulosajoja, joista kirjoitetaan aina raportit. Olen kuullut huhuja, että sen jälkeen jotkut vanhemmat ja kankeammat tuomarit käyvät vielä loppulenkilläkin, naurahtaa Salonen.

Usein suurta yleisöä puhuttava asia on tuomaroinnin linja tai sitten sen puute.

• Ennen kautta meillä tuomareilla on yhteinen leiri, jossa käydään lävitse niin edellistä kuin tulevaakin kautta. Siellä kerrataan myös säännöt ja näiden keskusteluiden pohjalta tehdään kooste linjan selventämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Tämän jälkeen jokaisessa seurassa käy yksi päätuomari ja linjatuomari, jotka käyvät valmentajien ja pelaajien kanssa läpi näitä asioita. Omasta mielestäni tämä on ollut erittäin hyvä systeemi ja uskonkin, että tätä jatketaan myös tulevaisuudessa.

• Kauden aikana eri ihmiset käyvät katsomassa tuomitsemiamme pelejä ja katsomme myös toistemme tuomitsemia pelejä. Meitä on 27 yksilöä viheltämässä ja tietenkin hieman erilaiset käsitykset kiekko-otteluista, mutta yritämme saada linjan aina mahdollisimman yhtenäiseksi.

Yksi 27 yksilöstä. Kiekkotuomari Anssi Salonen.

Yksi asia, jota usein mietitään on vihellyslinjan muuttuminen ottelun aikana. Mistä tämä johtuu vai onko se tiedostamatonta?

• Tietenkin linjan pitäisi kestää aloituskiekosta päätösvihellykseen asti yhtenäisenä, mutta aina se ei valitettavasti onnistu. Tarkoituksellisesti linjaa ei kuitenkaan muuteta.
• Monilla on sellainenkin käsitys, että jäähyjä pitäisi tulla molemmille joukkueille yhtä paljon, mutta eihän se niin voi mennä sillä parempaa joukkuetta rikotaan toki enemmän.
• Meille tuomareille saa tietenkin buuata ja huutaa kun on ottelulippunsa lunastanut, mutta kiekonseuraajien olisi hyvä muistaa, että me haluamme kaukalossa kaikkien turvallisuutta ja teemme aina parhaamme, muistuttaa Salonen.

Samankaltaiset tilanteet tuomitaan otteluiden välillä eri tavalla. Mistä tämä johtuu.

• Meillä on käytössä satasivuinen casebook, jossa on tulkittu lähes kaikki mitä kaukalossa voi tapahtua ja yhdessä sääntöjen kanssa yritämme saada tilanteisiin yhtenäiset tulkinnat.
• Tulkinnanvaraa tietyissä tilanteissa on paljon ja kuten joukkueilla ei tuomareidenkaan peli ole täysin valmista kauden alussa vaan linja tarkentuu kauden mittaan.
• Lisäksi on tämä inhimillinen puoli, jonka vuoksi joskus käsi nousee herkemmin. Joskus kun on käden nostanut ehtii ennen vihellystä itsekin harmittelemaan tehtyä päätöstä, mutta kun käsi on ylhäällä ei paluuta ole, selventää Salonen.

Kahden tuomarin yhteistoiminta on tärkeää. Katsojia ihmetyttävät kauempana tilanteesta olleen tuomarin vihellykset ovat kuitenkin perusteltuja.

• Meillä on jaettuna otteluissa ihan selvät sektorit. Molemmilla on mahdollisuus kuitenkin viheltää koko kentän alueen tapahtumat. Kiekkoa lähempänä oleva saattaa olla vaikka juuri kääntynyt tai joutua väistämään pelaajia ja silloin kauempana olevalla on parempi näköyhteys, vaikka toinen on fyysisesti selvästi lähempänä.

Media ja valmentajat luovat painetta tuomaristojen niskaan, miten julkinen paine vaikuttaa.

• Henkilökohtaisesti ei voisi vähempää kiinnostaa mitä kirjoitetaan tai mitä puhutaan. Mielestäni pitää itse tietää kuinka oma kausi on edennyt ja miten tuomitut pelit ovat menneet.

Hyvin sujunut kausi palkittiin kutsulla finaaliotteluihin.

Minä - Lätkätoimittaja osa 3

Osassa 1  Alkoi matkani lätkätoimittajana ja
Osassa 2 pääsimme printtimediaan asti ja tammikuulle 2012.

14.1.2012 Koulukatu, Tampere.

Pakkanen puri poskia ensisekunneista, katsomossa oli lunta noin neljäkymmentä senttiä. Pieni tuuli lisäsi pakkasen purevuutta. Seisoin koulukadun legendaarisen ulkojään kulmauksessa kirkkaan valon loistaessa kohti kohmeista olemustani. Mikrofoni osoitti kohti Tomi Wileniusta ja Sami Raiskio seisoi kameransa takana ja kuvasi tilannetta.

Tomi Wilenius kertoi käyvänsä mielellään kavereittensa kanssa ulkojäillä ja minä pusersin lisäkysymyksiä käsittämättömän rennolla otteella. Pakkasen hyvä puoli oli siinä, ettei ollut mahdollista jännittää kun oli jo niin jäässä. Mikael Kuronen heitteli pieniä lättyjä Wileniusta kohden ja tunnelma oli loistava ottaen olosuhteet huomioon.

MUTTA, ensimmäinen videomme jäi lopulta ikuisesti julkistamatta sillä pakkasta oli niin paljon, että mikrofoni ja videokamera jäätyivät kesken tallennuksen...

Helmikuu 2012 oli kiireistä aikaa ja ensimmäisenä valmistui Ilves-Bulletin Helmikuu/2012

Sami Aittokallio oli juuri palannut Nuorten MM-kisoista, joissa hän oli ollut Suomen joukkueen ehdottomia hahmoja. Tullintorin kahvilassa ihailin Samin puhelimen kuoria, joissa oli mallinnettuna C-kasetti. Samalla reissulla tapasin ensi kertaa Sami Raiskion, josta on sittemmin kasvanut hyvä ystäväni ja varsinkin videoiden teossa korvaamaton tuki ja apu loistavaan kuvaustaitoon yhdistettynä.

Samassa kuussa ilmestyi Ilves-Sanomat Helmikuu 2012 
Tässä lehdessä minun osuuteni oli haastatella Konsta Mäkistä, Samuli Kivimäkeä ja Petri Nygårdia.

Konsta Mäkisen kanssa olimme sopineet tapaamisen Pyynikin näkötornille, josta Konsta myöhästyi akateemisesti sen verran sponsoritilaisuuden vuoksi, että Samin kanssa ehdimme rapsakassa pakkasessa kiertää Tahmelan muutamaan kertaan. Nuorten MM-kisoissa loistanut nuori Ilves oli haastateltavana miellyttävä ja sanavalmis. Kisoissa murtunut sormi ja twitterissä esiin nousssut #KONDE hashtag nousivat esiin. Sami otti muutaman todella upean otoksen ulkona, joista yksi löytyy myös näköislehdestä.

Samuli Kivimäki oli muuttanut juuri Tampereelle Raumalta kun tapasin hänet Tullintorilla (missä muuallakaan). Itse jutussa ei mitään erityistä ollut ja lopulta kuvatkin otettiin pelitilannekuvista, vaikka muistan kuinka hyppyytimme ihmisiä ruuhkaisessa uudessa rautatietunnelissa pois kuvaajan edestä.

Vasemmalla Nygård.

Mitenkään ketään vähättelemättä oli itseäni eniten jännittänyt kohtaaminen Petri Nygårdin kanssa. Olin itse kaivanut tiedon hänen Ilvesläisyydestään ja yhteystiedot hoituivat yhden entisen ilves.com kirjoittaja-aktiivin kautta. Haastattelu tehtiin Nygårdin yhä jatkuvan huippusuosion keskellä tämän varastolla, josta Sami napsaisi näitä kuviakin.

Yllä olevan kuvan alareunassa olevasta Jameson pullosta sain huikat haastattelun keskellä ja muutenkin tunnelma oli hyvinkin vapautunut. Nygårdin leveä Tampereen murre sai vahvan haastajan kun annoin palaa samalla vauhdilla, josta seurasi nauhaa purkaessa itselle kiroilua sillä nauhaa tuli muistaakseni 45 minuutin verran.

Haastattelun yhteydessä annoin Nygårdille Ilveksen pelipaidan nimellä ja numerolla.

Kiitos avusta paidan kanssa Lasse Fihlille.

 Samassa yhteydessä kuvasimme ensimmäisen videon, joka lisättiin Ilveksen viralliselle YouTube-kanavalle.

Tai siis minä katsoin sivusta ja pidin kohdevaloa, kun Nygärd hetken tsemppasi itseään ja kahdella otolla teki Ilvekselle kannustusvideon. Video on kerännyt reilut 13000 katselukertaa, joka on hyvä lukema.

Maaliskuussa 2012 oli aika seuraavalle Ilves-Bulletin julkaisulle ja pääsin jälleen itse valitsemaan haastateltavan.

Päätin valita yhden huikeimmista kiekkotaikureista, joita Hakametsän jäällä on nähty elinaikanani. Soitin Jesselle ja sovin haastattelun Hakametsän alakäytävälle Ilveksen harjoitusten yhteyteen. elettiin aikaa, jolloin Santtu Silvennoinen oli julkaissut hävettävät "Jesse punaisella nenällä harjoituksissa" juttunsa iltapäivälehdissä.

Saavuin hyvissä ajoin jälleen Samin kanssa paikalle. Aika kului ja Jesseä ei näkynyt. Noin viisitoista minuuttia myöhässä Jesse tuli ja huomasi Samin. "Ei saatana, sulla on kuvaajakin mukana!". Kymmenen minuuttia myöhemmin hyvin varautuneen oloinen Niinimäki sitten istui kanssamme Ilveksen vaihtopenkillä.

Normaalista haastattelusta poiketen en laittanut nauhuria käyntiin ollenkaan alussa vaan aloin keskustelemaan siitä miksi asenne haastatatteluja kohtaan on mikä on. Keskustelimme hyvässä hengessä ja varautuneisuus alkoi häviämään, kun Jesse varmaan huomasi etten ollut mitään kohujuttua kirjoittamassa. Sami on alla olevaan kuvaan vanginnut hetken, jossa käynnistelen nauhuria josta onnistuin tiputtamaan paristot sitä heilutellessani.

Maahan tippuneet patterit on pelastettu ja Jesseäkin jo naurattaa.

Kun haastattelu sitten lähti käyntiin oli varauteneisuus poissa ja puhuimme erittäin hyvässä hengessä ja pitkään. Vielä hallin pihassa vaihdoimme muutaman sanan ja kiirehdin samalla fiiliksellä kotiin naputtamaan tekstiä. Lienee ainoa teksti, josta pelaajan agentti on välittänyt minulle kiitoksensa. Mutta Jesse ansaitsi silloin jokaisen sanan. Maaginen pelaaja - kunnossa ollessaan.

Maaliskuussa Ilves kohtasi Vaasan Sportin liigakarsinnoissa.
Jännitin jokaista ottelua rystyset valkoisina ja halusin osaltani tuoda panokseni seuran raskaaseen kamppailuun. Haastattelinkin niin Masi Marjamäen,Jaakko Pellisen kuin Tommi Välimaan karsintojen kuluessa.
Masi Marjamäen haastattelu@Ilves.com
Jaakko Pellisen haastattelu@Ilves.com
Tommi Välimaan haastattelu@Ilves.com

Heti viimeisen karsintaottelun ratkettua juoksimme pelaajakäytävälle, jossa yhdessä identtisen kaksoisveljeni Mika Suonsyrjän kanssa haastattelimme Henri Tuomisen ja Kai Kantolan.

Kaikki eivät varmasti tajunneet haastattelijan vaihtuneen, mutta noin ajassa 1:28 näin kuitenkin tapahtuu.
Kyseessä oli toinen kerta, kun olin kameran edessä julkaistussa videossa. Ensimmäisestä kohta lisää.

Hurjan tunneryöpyn läpikäyneenä ja ääneni chantille "Vaasan Sportti ei nouse koskaan sha-la-la laa la-lal-lal-laa" uhranneena vain huomasin olevani keskellä haastattelutilannetta. Yhdestä totaalisesta jäätymisestä (leikattu tietenkin pois) huolimatta oli hieno fiilis olla haastattelemassa heti sarjan ratkettua.

Kausi päättyi viimeistä kertaa kokoamaani haastattelutilaisuuteen, jossa esitin ilves.comin kirjoittajien kysymyksiä ja koostin niistä haastattelut.
Seppo Hiitelän haastattelu@Ilves.com
Hannu Meskasen haastattelu@Ilves.com
Ville Raunion haastattelu@Ilves.com
Raimo Helmisen haastattelu@Ilves.com

Tämä oli jälleen erittäin suuritöinen kokonaisuus, joka sai ikävän sivumaun kun silloinen toimitusjohtaja Ville Raunio yritti päästä käymään lävitse muiden vastauksia näiden jo hyväksyttyä puhtaaksi kirjoittamani tekstit. Siihen ei mielestäni ollut syytä eikä edes oikeutta ja vaihdoimme muutaman ikäväsävyisen puhelun, joissa kuitenkin lopulta päädyttiin siinen että toimin oikein.

Palaute oli jälleen joko kiittävää tai äänekkään kriittistä ja vääristelevää.
En tiedä jaksanko enään kerätä kysymyksiä minkään foorumin kautta, sillä oman kokemukseni pohjalta niistä
saa vain haukut palkakseen.

Ennen Vaasan Sport sarjaa olin kuitenkin yhdessä Samin kanssa kuvannut käsittämättömään suosioon nousseen ensimmäisen pidemmän videomme "Liian kankea perhoseksi".

Käsittämättömät  45 259 katselukertaa kerännyt video oli hieno kokemus, joka opetti paljon tulevaa varten.
Mutta ennen kaikkea muuta se opetti havainnollistamaan maalivahtien pelaamista.

Videon alkupuolella haastattelen Julius Koskista maski päässä. Äänen taso kärsii ja onhan se muutenkin typerän näköistä. Jäällä olin alkuun varma etten saa yhtään kiekkoa kiinni, mutta lopulta sain olla mukana koko Ilveksen A-nuorten harjoitusten ajan. 

Koko A-nuorten joukkue hakkasi mailoja laitaan, kun päätin harjoitukset tuplatorjuntaan, joka päättyi kiekon pysähtymiseen hanskan pohjalle. Tunne itsensä likoon laittamisen jälkeen on aina hieno ja tämäkin on ajan kuluessa kääntynyt siihen, että vaikka silloin koin olevani täysi seula olin nyt kauden päättyessä haastamassa Ville Kolppasta uuteen rangaistuslaukauskilpailuun, jossa minä olisin maalivahtina ja Kolppanen laukojana. Jos Ville ottaa haasteen vastaan, niin kaudella 2013-14 se tehdään ja jos Kolpi jää alle kahden maalin tarjoaa hän kanansiivet.

Seuraavassa osassa käyn lävitse juuri päättyneen kauden.

Minä - Lätkätoimittaja Osa 2

Osassa 1 pääsimme ensimmäisistä kirjoituksistani aina Helmikuulle 2011.
Tuohon samaan ajanjaksoon sisältyy yksi iso virstanpylväs, sillä silloin julkaistiin ensimmäiset kirjoittamani tekstit printtimediassa. Kyseessä oli Ilves-Sanomat 1/2011, johon kirjoitin kaksi haastattelua eli A-nuorten lahjakkaan pelimiehen Tomi Wileniuksen ja silloisen kolmosvalmentajan Pekka Kangasalustan haastattelut.

Ilves-Sanomat Helmikuu 2011

Isoimpana muutoksena siirtymisessä printtimediaan oli valokuvaajan liittyminen haastattelutilanteisiin. Silloinen Ilves.comin valokuvaaja Jouni Valkeeniemi rauhallisena persoonana ja hyvänä keskustelijana oli omiaan rauhoittamaan kuvattavia. Nämäkin molemmat haastattelut syntyivät Tullintorilla ja muistan, että Wileniuksella oli huomattavasti suurempi kiinnostus Jounin valokuvia kohtaan kuin Kangasalustalla, joka oli itse rauhallisuus myös haastateltavana. Hyvin sujuneen juttukeikan jälkeen olinkin Kangasalustan kanssa usein puhelinyhteydessä niin kauan kuin tämä toimi Ilveksessä.

Olen haastattelija tehnyt joitain virheitä, mutta nyt voinen paljastaa jo aika räikeän virheen, jolle olen asianomaisten kanssa nauranut jo pitkään. Ilves oli keväällä 2011 tiputtanut Hämeenlinnan Pallokerhon Villi-Kortti kierroksella ja edessä oli pudotuspelisarja JYPiä vastaan.

Menin Edun Herkkukeitaalle syömään yhdessä Toni Rajalan ja Joonas Raskin kanssa ja aikomukseni oli mennä ruokailun jälkeen tekemään haastattelua Tullintorille. Jätkät halusivat kuitenkin, että teemme jutun ruokailun lomassa ja teinkin jutun kirjoittamalla vastaukset suoraan puheesta ylös ruutuvihkoon.

Nuoret Ilvekset haastamaan ennakkosuosikkia@Ilves.com

Juttu ilmestyi ja myhäilin tyytyväisenä.Aina siihen asti, kunnes naurava Joonas Rask soitti. Juttu itsessään oli kuulemma ihan hyvä, mutta kaikki vastaukset olivat kirjattu niin, että Raskin vastaukset olivat Rajalan vastaukset ja toisinpäin....

Kausi 2011-2012 lähti käyntiin tutulla tavalla, jossa kävin useampaan kertaan toimistolla, jossa haastattelin ensimmäisellä kierroksella Urheilujohtaja Seppo Hiitelän ja silloisen päävalmentaja Juha Pajuojan.

Seppo Hiitelän haastattelu@Ilves.com
Juha Pajuojan haastattelu@Ilves.com

Tästä kaksikosta Pajuojahan on varsinainen verbaaliakrobaatti "Keräsen reidethän on sellaiset meidän ranteen paksuiset" , jonka kanssa jutellessa aika ei ikinä tullut pitkäksi. Seppo Hiitelä on vastaavasti ulospäin kohtuullisen vakavan oloinen mies, mutta itse nautin usein Sepon lausahduksista, joista ei särmää useinkaan puuttunut.

Toisella kierroksella haastattelin hallituksen puheenjohtajana toimineen Hannu Meskasen ja toimitusjohtaja Ville Raunion. Raunion tapasin ensimmäistä kertaa ja minulle jäi mielikuva ihmisestä, joka on hyvin tarkka siitä miten hänen vastauksensa julkaistaan. Hyvien tapojen mukaan kaikki jutut lähetetään yleensä ensin haastateltavalle ja julkaistaan vasta haastatellun luvalla, mutta käytäntö pakottaa joskus ohittamaan tämän vaiheen.

Ville Raunion haastattelu@Ilves.com
Hannu Meskasen haastattelu@Ilves.com

Vielä ennen kesätaukoa kävin tapaamassa ensimmäistä kertaa myöhemmin erittäin tutuksi tullutta A-nuorten vastuuvalmentajaksi valittua Sami Karppista ja tämän apuvalmentajaa Vesa Viitakoskea.
Ilveksen A-nuorissa puhaltavat uudet tuulet@Ilves.com 

Karppisen kanssa homma lähti heti hienosti käyntiin ja samalla tapaamisella sovimme, että seuran A-nuorten
uutisointia pitäisi saada kehitettyä jatkossa. Ensimmäinen askel tälle oli sopimus siitä, että jokaisessa kuussa valittaisiin kuukauden A-juniori, josta kirjoitettaisiin juttu Ilves.comiin. 

Kesä meni perinteiseen tapaan nopeasti omien harrastusten parissa ja uusi into kirjoittamiseen oli löytynyt, kun syyskuulla palasin kirjoitusvahvuuteen. Raimo Helminen oli valinnut haastateltavaksi työteliään ja nöyrän liigan mukaan nostetun nuorukaisen Miiko Hintzin, jonka tapasin Kalevassa sijaitsevassa kahvilassa. 

Ajattelin olevani kesäterässä, kun lähdin pois haastattelutilanteesta haastattelunauhurin näyttäessä kestoa 3:09 (normaalisti nauhaa syntyy vähintään 15minuuttia). Haastattelusta näkee, että tekstiä on tarvinut raapia vähän muualtakin kuin lyhytsanaisen nuorukaisen vastauksista.
Miiko Hintzin haastattelu@Ilves.com

Ja kun homma saatiin vauhtiin alkoi taas syntyä haastatteluita. Liettualaisen Daniel Bogdziulin haastattelu tehtiin Hakametsän jäähallin pihassa autossa istuen. Englannin kielellä tehty haastattelu karisti hieman ruostetta vuosien kielen käyttämättömyyden jälkeen ja lopulta haastattelu onnistui hyvinkin helposti. Jäähallilla fanikaupan mainoskuvauksia tekemässä ollut Jouni Valkeeniemi nappasi hyvän otoksen haastattelun jälkeen.
Daniel Bogdziulin haastattelu@Ilves.com

Bogdziul ja Ilves-maskotti

Englanninkielen kertaaminen jatkui vain viikkoa myöhemmin, kun tapasin Kai Kantolan Hervannan kauppakeskus Duossa. Jo silloin Kaitsu osasi ymmärrettävää Suomea, mutta väärinymmärrysten välttämiseksi haastattelu tehtiin Englannin kielellä. Nykyisinhän Kaitsun Suomen kieli on jo erinomaista.
Kai Kantolan haastattelu@Ilves.com

Seuraavaksi oli vuorossa vanha tuttu Toni Rajala, joka palasi Ilvekseen Edmontonin organisaatiosta. Olin niin innoissani Tonin paluusta, että sorruin tarjoamaan kahvit. Nuukana miehenä tuo harmittaa yhä.
Toni Rajalan haastattelu@Ilves.com

Marraskuun alussa haastattelin Ilveksen A-nuorten kapteeniksi nostetun Eero Savilahden ensimmäistä kertaa. Sami Karppinen oli valinnut tämän kuukauden junioriksi ja siitä lähtien olen seurannut Eeronkin uraa tavallista tarkemmalla silmällä.
Eero savilahden haastattelu@Ilves.com 

Marraskuussa 2011 ilmestyi taas Ilves-Sanomat, jonka levikki oli 162.000 kappaletta.
Ilves-Sanomat marraskuu 2011

Omalle osalleni osui Esko Roineen,Epe Heleniuksen ja Timo Hirsimäen haastattelut.

Esko Roineen tapasin TTT:n kahvilassa, jossa Roine päästeli juttujaan pilke silmäkulmassa isoon ääneen. Parhaiten on jäänyt mieleeni kun kesken haastattelun Roine hyppäsi tuoliltaan ja esitteli torjunta-asentojaan vuosiltaan Zoomin maalilla. Kun kysyin haluaako Roine tarkistaa jutun sanoi hän siihen, että "Minusta on kirjoitettu enemmän paskaa kuin monesta muusta yhteensä ettei ole enään niin tarkkaa mitä jutussa lukee".

Esko Roine Komisario Rautakalliona. Kuva, jota alkuun ehdotin jutun yhteyteen.

Epe Helenius on yksi kaupungin tunnetuimmista ihmisistä ja itsellänikin oli jonkinasteista kunnioituksensävyistä pelkoa, kun varasin audienssin tämän sihteerin kautta. Haastattelu tehtiin Epesin liiketiloissa keskellä Epen työhuonetta. Haastattelun aikana puhelin soi jatkuvasti, mutta Epe jätti vastaamatta kaikille muille paitsi vaimolleen, jolle kuulemma pitää herrasmiehenä aina vastata. Epestä jäi miellyttävä kuva ja olen muutaman kerran vaihtanut sanan pari IBC-klubilla tälläkin kaudella.

Joukon nimettömin haastateltava eli Timo Hirsimäki on Ilveksessä voittanut pelaajana kaksi mestaruutta vuosina 1966 ja 1972. Parhaiten hänet taidetaan muistaa kuitenkin Jukka Hirsimäen veljenä. Erittäin miellyttävän ihmisen kanssa oli suoranainen ilo keskustella ja haastattelun ulkopuolella hän kertoi muun muassa porilaisesta mentaliteetista, jota hänen veljensä oli kohdannut siirtyessään Ässien toimitusjohtajaksi. Kun Ässillä meni huonommin tuli tappouhkauksia ja olipa joku lyönyt kirveenkin Ässien toimiston oveen. Tällä hetkellä siellä kuulemma on vastaavasti pelkkää aurinkoa.

Yhden kiitellyimmistä jutuistani kirjoitin Kazakstaniin Barys Astanan juniorijoukkueeseensiirtyneistä Ville Kolppasesta ja aiemmin Ilveksen A-nuorissa pelanneesta Olli Henrikssonista marraskuun puolivälin paikkeilla. Oli itsellenikin mielenkiintoista kuulla, kuinka nykyaikanakin Venäjällä asustellaan harjoituskeskuksissa ja luistellaan kenttää ympäri traktorinrengas vyötärölle kiinnitettynä. Pitkälti koko juttu syntyi Henrikssonin facebook-tilin kautta, sillä yhteydenpito Kazakstaniin ei kaiken helpointa ole.
Kolpi ja Opa Idän ihmemaassa@Ilves.com

Marraskuun loppupuolella keräsin jälleen kysymyksiä Ilves.comin keskustelupalstan käyttäjiltä ja koostin niistä kysymykset, joiden kanssa marssin toimistolle. Toimistolla kysymyksiin vastasivat niin Seppo Hiitelä,Ville Raunio kuin Hannu Meskanenkin. Rutiininomaisesti tehty juttu onnistui kelvollisesti, mutta jo tässä vaiheessa kyseenalaistin näin tehdyn haastattelun mielekkyyden, sillä tuntien työstä ainoa palkka oli loputon sähköpostitulva ja aiheeton(kin) kritiikki keskustelupalstalla.
Ilveksen johto vastaili fanien kysymyksiin@Ilves.com

Aivan toisenlaisiin tunnelmiin pääsin onneksi pian tämän jälkeen, kun sain facebookin välityksellä kiinni Cory Murphyn. Lähetin hänelle kysymykset ja myöhemmin tein tarkennuksia facebookin välityksellä ja niiden pohjalta syntyi ainakin itselleni mielenkiintoinen juttu yhdestä parhaista pelaajista, joita olen saanut Ilves-paidassa seurata.
Cory Murphyn haastattelu@Ilves.com

Joulukuun 2 päivä vuonna 2011 Ilves järjesti Ilves.comin toimitukselle aition ottelun seuraamista varten. Oma kontaktiverkkoni on laajentunut koko ajan ja sen sain huomata, kun muun toimituksen luvalla päätin kysyä loukkantuneita pelaajia aitioomme seuraksi katsomaan peliä.

Teemu Kesä tulikin heti ottelun alusta ja saimmekin paljon arvokasta tietoa siitä, kuinka pelaajat itse ottelut näkevät. Ja kun alkuun päästiin oli meillä parhaimmillaan kaikki Ilveksen loukkantuneet pelaajat (Järventie,Toskala,Tuominen) sekä aitiokäytävältä bongattu Jyrki Lumme samaan aikaan jännittämässä ottelua aitiossamme. Itse ottelu sai arvoisensa lopun Toni Rajalan räjäyttäessä aitiomme ja Hakametsän huutoon tekemällä maalin jatkoajalla.

Vuoden 2012 ensimmäinen haastattelu tehtiin jälleen Tullintorilla, jonne siirryttiin Edun herkkukeitaan kautta. Ville Kolppanen oli tuolloin lomalla Kazakstanista ja erehdyin jälleen kerran. Menin samaan pöytään ja aloin jutella rennosti "Etkös ollutkin kotoisin Huittisista". Metsäänhän se meni, sillä Kolpi on syntynyt Vaasassa ja kaiken lisäksi tarkoitus oli haastatella Niko Peltolaa.
Lopulta oikea mies löytyi ja haastattelukin saatiin tehtyä :
Niko Peltolan haastattelu@Ilves.com

Cory Murphyn haastattelun jälkeen olin soittanut Raimo Helmiselle ja pyytänyt Peter Larssonin yhteystiedot. Pitkien taukojen sävyttämänä vaihdoimme sähköpostia ja kerran soitinkin Peterille.
Koko jutun ehdoton helmi on sähköpostissani tallessa. "He was god all over the ice", en edellenkään usko että kyseessä olisi kirjoitusvirhe.
Peter Larssonin haastattelu@Ilves.com

19.1.2012 Sain yhdessä veljeni kanssa Ilves-Tappara ottelussa onnittelut mediakuutiolla 35-vuoden iän saavuttamisesta. Luonnollisesti itse en päässyt paikalle, mutta tietenkin olen kiitollinen tästä eleestä.

Vasemmalla Mika Suonsyrjä ja oikealla Vesa Suonsyrjä

Tähän päättyy osa 2. Seuraava osa alkaa ensimmäisellä yrityksellä videohaastattelusta.

Minä - Lätkätoimittaja Osa 1

Kuva : Sami Raiskio

Olin jo vuosia ollut Ilveksen SM-liigajoukkueen kannattaja ja vieläpä aktiivinen sellainen. Toimin esimerkiksi ilves.comin keskustelupalstan moderaattorina välin 6.12.2008-toukokuu 2012, jolloin keskustelupalsta ajettiin alas.

Sen lisäksi olin tehnyt muutaman haastattelun avustajana ilves.comille :
Petr Kuchynan haastattelu @Ilves.com 7.4.2003
Matti Kaipaisen haastattelu@Ilves.com 15.10.2003

Nämä haastattelut tein molemmat sähköpostin välityksellä tapaamatta tai soittamatta kyseisille pelaajille.

Vielä seuraavalla kaudella sain inspiraation kokeilla kirjoittajanlahjojani ja tein äärettömän kovan taustatyön ja pengoin auki koko Jari Suorsan uran. "Jarru" oli ollut omia suosikkejani Ilveksessä ja jutun otsikon "Kulttipelaaja Jari Suorsa" (17.12.2004) lainasin suoraan kaverini sanoista kun muistelimme Jarrua.
Haastattelin sähköpostin ja jatkoaika.comin yksityisviestien välityksellä lukuisia ihmisiä ja laitoin juttuun paljon panostusta. Sain paljon hyvää palutetta, mutta silti kirjoittaminen jäi. Kunnnes tuli ratkaiseva sattuma, joka teki minusta lätkätoimittajan.

Hannu Meskasen ehdotus sai minut aloittamaan jääkiekkotoimittajana

Kuva : Ilves.com

13.10.2010 eli kahta kuukautta vaille kuusi vuotta Jari Suorsasta kertovan kolumnin jälkeen kohtalo päättyi peliin. Olin järjestänyt ilves.comin keskustelupalstalaisille mahdollisuuden lähettää kysymyksiään Ilveksen toimijoille (Hannu Meskanen,Juha Juujärvi,Seppo Hiitelä ja Juha Pajuoja).

Joku toimituksen kirjoittajista tuli kuitenkin kipeäksi ja suostuin pitkin hampain paikkaamaan. Siellä minä sitten istuin Ilveksen toimistolla hivenen hermostuneena ja pöydän toisella puolella istui Ilveksen operatiivista johtoa. Hiukan siinä saattoi ääni alkuun väristä, mutta oma intohimoinen suhtautuminen seuraan ja tähän lajiin vei äkkiä keskusteluissa mukanaan.

Palasin kotiini veljeltäni lainattu

haastattelunauhuri (kuvassa) mukanani ja aloin purkamaan vastauksia tekstimuotoon.

Osaan kysymyksistä ei ollut löytynyt vastausta ja siksi otin muistaakseni puhelimella yhteyden Juha Juujärveen ja sain häneltä vastauksia.

Lähetin sitten laatimani jutun sähköpostilla Hannu Meskaselle ja soitin myöhemmin perään.
Hannu kysyi minulta suoraan, että eikö noin kiinnostuneen ihmisen kannattaisi kysyä, että saisi
kirjoittaa enemmänkin kun tekstintuottamiseni hänelle selvästi kelpasi. Siitä sitten alkoi urani Ilves.comin toimittajana ja se tie tuntuu jatkuvan yhä monipuolisempana, mutta siitä myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Ilves-perhe uteliaana-johto vastaili.

Nyt kun luen läpi näitä tekstejä on niissä hyvinkin tarkasti pidättäydytty
siinä, että niin kysymysten kuin vastausten sanamuodot ovat mahdollisimman autenttisia.

Kovin pitkäksi ajaksi en jäänyt asiaa hautomaan, vaan otin yhteyttä Ilveksen mediavastaavaan Tarkki Hurskaiseen ja kysyin saisinko "laajentaa" toimintaani moderaattorista myös toimittajaksi ja kun sain vihreää valoa sovin nopealla tahdilla ensimmäisen pelaajahaastattelun.

Jännitin aivan luokattoman paljon seistessäni Tullintorin eteisaulassa, johon olin sopinut tapaamisen Matias Myttysen kanssa. En siihen aikaan tunnistanut pelaajista ulkonäöstä kuin muutaman pelaajan ja niihin ei kuulunut nuori Ilves-kasvatti, jonka kuvan olin googlettanut juuri ennen lähtö kohti haastattelua.

Heti ensimmäinen haastateltava oli haastattelijan unelma eli sanavalmis ja reipas pelaaja, jonka kanssa aika kului kuin siivillä ja heti ensimmäisellä kerralla sorruin perisyntiini ja haastattelun päätyttyä puhuin kaikesta mahdollisesta vielä puolen tunnin ajan. Tästä on ajanmittaan muodostunut itselleni jo tapa ja toisinaan jopa odotann, että pääsen sulkemaan nauhurin ja siirtymään epävirallisen osuuden pariin.

Myttysen haastattelun ingressi on ensimmäinen yritykseni maalailevampaan tekstinkäyttöön :
"Pitkänhuiskea numero 10 kaartaa laidasta kohti HPK-maalia, ja juuri kun yleisö odottaa laukausta, lähtee hienoakin hienompi pieni siirto tyhjälle takatolpalle, jonne on hiipinyt Joonas Rask…"
Matias Myttysen haastattelu@Ilves.com 

 Ja kun putki oltiin saatu auki seurasi melko nopeasti perään vielä kaksi haastattelua :
Marko Anttilan haastattelu@Ilves.com
Jaakko Pellisen haastattelu@Ilves.com

Vuoden 2010  joulu oltiin juuri vietetty kun sain tiedon, että Ilves oli järjestämässä tiedotustilaisuuden.

Ilveksen tiedotustilaisuus 27.12.2012 - Etualalla Juha Pajuoja

Kuva : Ilves.com

Paikkana oli Hakametsän jäähallin ruokaravintola, jonne menin yhdessä Ilves.comin toimittajien Mikko Helinin ja Riku Teiskonlahden kanssa. Paikalla tarjottiin ruoka kaikille paikalle saapuneille toimittajille, joita oli alueen valtalehdistä kohtuullisen runsaasti. Oli hauska seurata kun tajusimme nopeasti, että pelaajillekin oli yhtä suuri yllätys kuin meille toimittajille, että jatkosopimuksia oli tehty peräti kymmenen pelaajan kanssa.

Ilmeisesti hyvä ruoka ja hyvät uutiset saivat kirjoittajan vähäsanaiseksi, sillä lähinnä toteavassa sävyssä kirjoitettu raportti tiedotustilaisuuden annista on melko suppea.
Seppo Hiitelä paljasti myöhästyneen joululahjan@Ilves.com

Samassa yhteydessä ilmoitettiin, että jatkossakin kaikki merkittävät tiedotukset hoidetaan vastaavasti ruokailujen ja vapaan kyselymahdollisuuden kanssa, mutta näin huhtikuussa 2013 ei ole vastaavaa koettuna.

Vuoden 2010 lopulla tein vielä yhden haastattelun ja siinä jututin maalivahtivalmentaja Markus Korhosta, joka on erittäin hyvä haastateltava, jolta löytyy paljon sanottavaa hyvin jäsennellysti esitettynä.
Tämä näkyy myös siinä, että mittaa haastattelulla on jo huomattavasti enemmän kuin aiemmilla.
Markus Korhosen haastattelu@Ilves.com

Tammikuussa 2011 tein ensimmäisen haastatteluni juniori-ikäisen pelaajan kanssa ja samalla kertaa sain ensimmäistä kertaa haastateltavakseni hieman passiivisemman haastateltavan, joka ei ollut millään määreellä suulas. Sain silloin hyvän oppitunnin siitä, että mitään ei pidä jättää haastateltavan varaan vaan pitää itse löytää niin paljon kysyttävää, että saa juttuun tarvittavan määrän tekstiä.
Markus Västilän haastattelu@Ilves.com
Ville Kolppasen haastattelu@Ilves.com

Linkeistä jälkimmäinen vie lyhyeen haastattelupätkään, josta monesti haastattelemani Ville Kolppanen on kertonut sen olleen ensimmäinen hänestä tehty haastattelu. Saattaa jopa olla, että olen tehnyt kolme ensimmäistä haastattelua mitä Kolppasesta on tehty.

A-nuorten kanssa toimiminen alkoi yhteistyöstä Juha Juujärven kanssa ensimmäisessä haastattelussani. Juujärvi olikin itse hyvin aktiivinen ja hänen pyynnöstään teimme A-nuorten loppukautta koskeneen haastattelun. Myöhemmin A-nuorten pudotuspelien alkaessa teimme hyvinkin tarkkaan mietittyjä uutisia A.nuorten pudotuspeliotteluista, joissa korostimme tietynlaista etukäteen alistumista runkosarjan voittanutta HPK:a kohtaan ja lopulta Ilves sitten tiputtikin suuren ennakkosuosikin. Se oli sitä mediapeliä.
Juha Juujärven haastattelu@Ilves.com

Ensimmäistä kertaa laitoin oman persoonani ja toin omat kasvoni mukaan, kun sain puhuttua Markus Korhoselta luvan järjestää rangaistuslaukauskilpailun, johon saisimme maalille Sami Aittokallion.Olin kutsunut mukaan ystäväni Jari Aholan, joka tunnetaan Tampereen Työvän Teatterin valovoimaisena näyttelijänä.

Pitkälti tarina on selostettu tekstiosiossa, jonka kirjoitin joitakin viikkoja sen jälkeen kun tapahtuma oli ohitse.
Nimesin tekstin "Yhden unelman täyttymykseksi" ja sitä se myös oli. Hakametsän hallin jää on aivan erilainen luisteltava kuin mihin ulkojäillä on tottunut. Lisäksi oli aika mielenkiintoista katsoa kentän puolelta tuttuja katsomorakenteita ja tajuta kuinka myöse pelaajilla on hyvä näkymä katsojiin.

Sen reissun ensimmäisessä osiossa Sami Aittokallio ei ollut ohitettavissa, vaikka sainkin aikaan yhden kelvollisen yrityksen. Hauskana yksityiskohtana en tunnistanut oikeastaan ketään pelaajista, joiden kanssa olimme jäällä ja kun yhdelle pelaajalle huusinkin, että "Hei Sinä, tuut sitten mun joukkueeseen" sain kuulla legendaarisen lauseen "Etkö sää tunne mua".

Lopulta jälkimmäinen kilpailu venyi niin pitkälle, että olin laukoja numero 25 ja ainoa joka sai kiekon ohi Ville Kolppasen, joka oli juuri noussut liigajoukkueen harjoitusrinkiin mukaan. Siellä vaihdoin Villestä muutaman sanan pelaajien ja Markus Korhosen kanssa ja siitä hetkestä ole nollut varma, että Kolppasesta tulee vähintäänkin liigatason maalivahti, mikä hän kiistatta näin huhtikuussa 2013 on!


Yhden unelman täyttymys@Ilves.com

Ystäväni tekemä juliste, johon on koottu itseäni koskevat tekstinpätkät ja valokuvat

Tähän päättyy ensimmäinen osa. Seuraavassa tai seuraavissa osissa päästään sitten kohti nykyhetkeä.