TamU-K

Olen ehtinyt juosta pallon perässä, rinnalla ja joskus sen edelläkin jo lukuisien kausien ajan. Suomen palloliiton Tampereen Piirin virallisissa sarjoissa ensimmäisen kerran pelasin 2.5.1998 F-Liigan joukkueessa VI-divisioonan ottelussa, jossa vastaan tuli sittemmin toimintansa lopettanut Viljakkalan Teräs (VilTe). Alku oli hieno, sillä voitimme 5-1 ja tein kauden avausmaalin taidokkaalla keskipääpuskulla kulmapotkusta.

Sittemmin olen pelannut myös Tampereen Jalkapalloklubissa (TJK) ja Tahmelan Vesassa (TahVe) yhdet kaudet ja kuusi kautta niin Fc Norsulaumassa (myöh. Tampere City) ja Fc Melodyssa.

Viime syksynä pohdin jälleen kerran jatkamista jalkapallon parissa, sillä mittariin kertyneet ikävuodet (Tammikuussa 36) ja 15 täyttä pelattua kautta näissä sarjoissa alkoivat tuoda tunnetta siitä, että se mitä näissä sarjoissa on nähtävissä ja koettavissa alkaa olemaan nähty ja koettu.

Lokakuussa 2012 mieli kuitenkin muuttui.

Sain puhelun veljeltäni Mika Suonsyrjältä, joka houkutteli minua mukaan vielä ainakin yhdeksi kaudeksi tuomaan kokemusta ja työnteon mallia joukkueeseen. Lupasin lähteä mukaan harjoituksiin ja nimeni löytyikin TamU-K:n talven pelaajaringistä.

Marraskuun alussa ilmat vielä suosivat ja pääsimme harjoittelemaan Pyynikin pallokentällä. Pidin heti ensimmäisistä harjoituksista lähtien seuran ilmapiiristä ja tekemisen meiningistä, joka on vain vahvistunut sinä aikana jonka olen seurassa mukana ollut.

Marraskuussa kävimme myös Tampereen Työväen Teatterilla, jossa Ossi Halme kuvasi kalenterin, jotka ovat valitettavasti jo loppuunmyytyjä, mutta blogin kirjoittajan kautta voidaan muutamia kappaleita tehdä lisää hätätauksessa.

Heinäkuun kalenteripoikana.
Kuva:Ossi Halme

Loppujen lopuksi oli helppo päätös hypätä mukaan seuraan ja kun marraskuun 28 päivä julkaistiin viisi uutta sopimuspelaajaa löytyi minunkin nimeni uutisesta, jossa minua kuvaillaan mm. seuraavalla hauskalla lauseella Vesa on kliseisesti sanottuna valmentajan näköinen pelaaja.

Minusta tuli siis TamU-K:n pelaaja. Seuran ideologiasta saa hyvän käsityksen Wikipediasta
 
Käytännön tasolla herätys tuli tammikuun 26 päivä, kun lähdimme pelaamaan harjoitusottelua Helsinkiin. Normaalitasollahan kausi käynnistyy alasarjajoukkueiden osalta osin Suomen Cupin myötä ja joillain ensimmäiset tapaamiset ovat vain viikkoja ennen kauden alkua.

Meillä oli tapaaminen Sampolan koulun edessä, johon saapui meidän pelaajien lisäksi kymmeniä kannattajia ja joukkuetta varten varattu bussi. Vieraspeleihin ei siis täällä kuljettukaan enään kimppakyydeillä. Talin hallissa meistä uusista pelaajista moni koki varmasti jotain täysin uutta kun katsomossa oli vaihtopelaajien sijaan toistasataa katsojaa, jotka huusivat ja lauloivat läpi koko ottelun. Tammikuussa.

Kuva:Seuran nettisivut

Talven mittaan kävimmekin sitten pelaamassa yhteensä yhdeksän harjoitusottelua, joista pisimmät matkat olivat Raumalle ja Poriin, joissa meillä oli mukana kannattajia, jotka käyvät uskollisesti katsomassa kaikkia seuran tapahtumia jo harjoituskaudelta lähtien.



Enimmäinen kilpailullinen ottelu uuden seuran väreissä oli Suomen Cupin ottelu Ikurin Virettä (IkVi) vastaan, joka pelattiin pirkkahallissa. Ottelu lähetettiin suorana nettistriiminä ja siitä löytyy Petteri Tynin tekemä kooste.

Paikan päälle oli saapunut jälleen erittäin runsaslukuinen yleisö, jonka kannustamana pelaaminen oli mahtavaa. Yleisön mukaantulo omiin peleihin on ehkä juuri se syy miksi jalkapallo tuntuu taas niin hienolle pelata.

Sinikaartia ottelussa. Kuva:Seuran nettisivut

Toinen asia, joka sitoo joukkuetta yhteen on poikkeuksellisen laadukas harjoitteleminen. Pelien lisäksi harjoittelemme kaksi kertaa viikossa laadukkaasti ja hikeä säästämämättä. Joukkueeseen tulleet entiset kolmosdivisioonapelaajatkin ovat kiitelleet harjoitusten laatua ja tempoa.

Kuva:Seuran nettisivut

Kauteen lähdettäessä jaoimmekin joukkuen sisällä saman tunteen, jonka Sinikaarti oli tehnyt hienon katsomokoreografian muotoon kauden avausotteluun Lammin Vetoa (LaVe) vastaan.

Kuva:Mikko Jokela

Ja nyt kun eletään kesäkuuta on joukkueen nousukiito jatkunut. Suomen Cupista putosimme toisella kierroksella, mutta Regions Cupissa olemme mukana jo 32 parhaan joukossa.Edellisellä kierroksella kaatui Lempäälän Kisa (LeKi) lukemin 1-0. Ensi tiistaina 11.6 kello 19:30 Lamminpään urheilukentällä vastaan saapuu Jyväskylästä kotoisin oleva LPK (Lohikosken pallokerho) ja silloin pelataan jo 16 parhaan joukkoon pääsemisestä.

Kirjoittaja (vas) ja maalivahti Kalle Heltonen LeKi-ottelun puoliajalla.
Kuva:Sami Raiskio

Sarjakausi Tampereen Vitosen 1.lohkossa on alkanut tyrmäävästi, sillä kaikki neljä pelattua ottelua ovat päättyneet voittoihin maalisuhteella 13-1.

Sinipaitojen kuulumisia kannattaa seurata seuran omilta verkkosivuilta, joiden päivitystahti vetää vertoja ja ylittää kaikki veikkausliigaseuratkin. Lisäksi kannattaa lukea seuran sisäpiiristä ylläpidettyä From the Terraces-blogia.

Paras tapa on tietenkin saapua paikan päälle seuraamaan otteluita, sillä näissä otteluissa on tunnelmaa kuten alla olevasta videosta, joka on kuvattu edellisessä vierasottelussamme Pirkkalan Jalkapalloklubin kakkosjoukkuetta (PJK/2) vastaan.

Seuraavan kerran joukkueen otteita voi lähteä katsomaan jo nyt lauantaina kun Kaukajärvellä vastaan asettuu Sääksmäen Sopu alkaen kello 17:30. Kotiotteluissa tarjolla on sopuhintaan niin kahvia kuin pientä purtavaakin.Otteluohjelmasta löytyvät sitten kaikki muutkin ottelut.

Lähde mukaan seuraamaan mielenkiintoista alasarjapalloilua ja viihdy TamU-K:n matkassa.

Kuva:Sami Raiskio

- Vesa Suonsyrjä, TamU-K #19